Jotain valmista

Ompelukurssi on tuottanut jo jotain valmista....
Lisäksi on valmistunut eetukalle hame, mutta se on jäänyt kuvaamatta.

Jotain on tulossa....

Tuohon kangasväreillä painamiseen olen saanut innostusta, ideoita ja ohjeita TÄÄLTÄ, kiitos!

Eetukka alkaa olla terve ja tuo viimeksi mainitsemani tauti siis enään seurannassa. Onneksi pääsimme näin helpolla, olen ymmärtänyt että aina se ei suju ihan näin kivuttomasti.

Kirppikselläkin on tullut taas pyörähdettyä ja jotain ostettuakin, mutta ne ovat jo pyykissä joten kuvailen sitten käytössä niitä. Kirpulta aape sai myös kolmipyöräisen jonka päällä se kovin ylpeänä istuksii pihalla :)

Henoch-Schönleinin purppura

Varasin Eetukalle aamulla lääkärin tälle illalle. Äsken kotiuduimme Taysin lastenpolilta. Sinne vei siis tiemme Mehiläisen kautta. Diagnoosi siihen ensin vesirokoksi sitten allergiaksi epäilemääni ihottumaan olikin varsin eksoottinen Henoch-Schönleinin purppura. Vain noin 200 lasta vuodessa sairastuvat suomessa. No toistaiseksi tauti on lievä ja elämä jatkuu normaalina. Nyt vain tarkkailemme oireita, jotta hakeudumme takaisin sairaalaan ajoissa mikäli tauti alkaa uhata munuaisia...

Tässä lisätietoa kiinnostuneille.

Tyttöni on reipas ja aivan ihana. Olen niin onnellinen ja onnekas, että lapseni ovat terveitä ja tämäkin pieni vaivamme vaikuttaa toistaiseksi harmittomalta. Nyt väsyttää äitiäkin. Hyvää yötä.

Isin housuissa

Lyhensin 10 cm puntteja ja muutaman sentin olkaimia ja kas 70-lukuisista isin pöksyistä tuli aapelle sopivat. Koko pieneni koosta 110 cm noin kokoon 80 cm....oudonmallisia me ollaan oltu, me 70-luvun lapsoset : )

Tällä viikolla

Eetukalla on ollut hieman kuumetta jo muutaman päivän. Ei kuitenkaan nuhaa, yskää on ollut. Ja nyt äsken nukkumaan laittaessa huomasin sääret täynnä punaista näppyä....onkohan me bongattu jostain vesirokko??? Luulin sen alkavan näppynä rinnassa ja kasvoissa eikä tuo yskäkään oikein sovi kuvioon. Mitä ihmettä täällä sairastetaan?

Tässä kuvia kuluneelta viikolta. Paljon on oleskeltu kotosalla sisätiloissa tuon eetukan lämpöilyn vuoksi.
Halimista...
Pirteä tyttö meillä kuitenkin on ollut sairastelusta huolimatta.
Aapelipaapeli.
Voikun pääsis ulos. No välillä ulkoiltiinkin niin, että eetukka jätetiin sohvalle katsomaan elokuvaa ja me karattiin taaperon kanssa takapihalle.
Kauppaan lähdössä. Huomioikaa hiuspanta joka ei missään tapauksessa saa jäädä pipon alle piiloon : )


No tänään sitten kuumetta ei ollut (eikä näppyjäkään siis vielä silloin) koko remmi suunnisti Prismaan talvikenkiä ja sapuskaa hakemaan. Kauden käytetyimmät eli ykköskengät meillä ostetaan aina käytännöllisyys ja istuvuus ykköskriteereinä ja ulkonäkö tulee vasta sitten viimeisenä. Näissä mennään tuleva talvi. Onneksi tänään sai sen -15% hinnoista pois, mutta kalliitahan nuo gorekengät on silti. Koot hirvitti äitiä: 31 ja 24!!!!!! Nuo muksut kasvavat maata pitkin. Prisman valikoimat eivät päätä huimanneet, mutta nuo sattuivat olemaan juuri sitä mitä kaivattiin joten ostopäätös syntyi. Riittävästi vartta ja lämpöä eetukalle sekä myöskin vartta ja kevyet aapelle. Aapen kengät eivät vaikuta superlämpöisiltä, mutta villasukalla luulen että lämpöä piisaa. Tuo elohiiri liikkuu kuitenkin erilailla kuin vilukissa siskonsa. Rattaissahan voi aina peitoilla/pusseilla yms. saada lisälämpöä. Ihanan keveiltä ne aapen kengät kyllä tuntuu, pääseepähän taas siis vähän kovempaa.

Joskus kirpulla lykästää

Jos osuu paikalle juuri kun uusi myyjä on purkanut tavaransa voi omistaa kaiken tämän hintaa 26,80€...toiselle tarpeeton toiselle ei. Meillä nämä "romut" saavat hyvän kodin. Kasa sisältää: eetukalle 3 paitaa, hame, minymon takki, kirjoja ja pelejä sekä aapelle auto ja kengät ja vielä pala kangasta äidille ideoitavaksi...

Iloa peleistä ja kirjoista oli heti eka iltana kun pieni flussapotilas kaipasi tekemistä. Vaatteiden sovittelukin oli kivaa kuten aina.

Tukholman arkiset tuliaiset

Viikonlopun vietin risteilyllä siskoni kanssa. Siis kahden. Mukana ei ollut yhtään lasta. Vau! Syötiin, juteltiin, tutustuttiin Tukholmaan pienimutoisen shoppailun ja ennenkaikkea kävelyn merkeissä. Sää oli aivan loistava, t-paidassa tarkeni, laivakaan ei keinunut yhtään (tätä aina jännitän, kun voin niin herkästi pahoin). Loppumatkasta jo ikävöitiin lapsia...
Tuliaisia tuli vähän, koska hoitovapaalla tuo budjetti on aina niin vaatimaton. Aika arkisiakin nuo vaateostokset ovat. Vanhassa kaupungissa oli pieni lastenvaateliike jossa oli loppuunmyynti, kaikki -50%. Kaikki paitsi barbapapat ovat sieltä. Lisäksi Aape sai Brion kilpurin (ihanan värinen mielestäni) ja Eetukka sai pieniä poneja esteineen, mutta ne nyt ovat jo jossain neidin jemmassa eivätkä päässeet kuvaan.

Pahoin pelkään flunssan yrittävän iskeä näppinsä minuun joten täytynee ottaa rauhallisesti. Odotan innolla torstaita, kun pääsen taas ompelemaan. Viimeviikolla pääsin jo mukavasti alkuun. Mukana on muitakin jotka tahtovat tehdä nimenomaan lastenvaatteita. Tiedossa siis torstai-iltaisin kivaa puuhaa hyvässä seurassa....

Ponikin taidetaan saada vuokralle, kerran pari viikossa. Jos Eetukalla ja hänen serkullaan intoa riittää niin kyllä tämä äiti jaksaa taluttaa. Itsekkin mielin vähän ratsaille, mutta siihen tarvitaan jotain muuta kuin shetlanninponi :)

Ensimmäinen maanantaihaasteeni

Innostuinpa eka kertaa vastaamaan maanantaihaasteeseen. Aihe oli: mistä en luovu lasten vaatekaapissa. Ensin ajattelin että ei meillä tällaisia ole, mutta ehkä on kuitenkin....

- ticketin ohuet kaksiosaiset puvut hankin eka kertaa viime kevääksi lapsille ja jatkossa hankin suurempia samanlaisia aivan varmasti

-superfitin kenkiä on ostettu jo molemmille ja varmasti hankitaan lisää, ne vaan jotenkin passaa meidän muksujen jalkaan. Toisin kuin taas se oliko se nyt Kavat joka on semmoinen leveämpi...ne ei noille sovi. Ovat perineet isänsä piiiitkän ja kaaaapean jalan.

-Aape hoikkana poikana tarvii housuja jotka pysyy jalassa. Semmoiset kapeat kalsarimalliset trikoopöksyt joissa on resorit nilkoissa sekä riittävän jämäkkä kuminauha vyötäröllä ovat ihan parhaat kotihousut ja loistavat haalarin/ulkohousujen alla. Näitä siis lisää... ainakin kappahl ja tutta ovat onnistuneet tekemään aapen muotoisia.

-ruskovillan välihaalarit ja lapaset! Tämä ei selityksiä kaipaa, mutta selittelen silti. Eetukka palelee helposti, nokun se ei kauheesti yleinsä riehu ulkona vaan jäkittää usein paikoillaan tai pienempänä ainakin jäkitti. Ruskovillan haalareita ja lapasia meillä on pari sillä ollut (onneksi anoppi on innostunut niitä ostamaan, kun ovat aika hinnakkaita). Olen säästänyt pieneksi jääneet aapelle mutta tuo nyt tuskin ikinä tulee palelemaan...

-sitten meillä on yksi raidallinen ikivanha kypärämyssy (joltakulta serkulta peritty) se oli eetukan päässä niin loistava ja ensi talvena se tulee aapen käyttöön (toivottavasti istuu yhtä hyvin) ei valu silmille kuten uudet kaupasta ostetut tekivät. Muistan yhdenkin Kivatin uutukaisen anopin ostaman kypärämyssyn jota eetukka ei käyttänyt koskaan, se vaan valui aina silmille ja puristi posket yhteen. Siinä naama rutullaan muksu sitten parkui. Tätä raidallista en hävitä koskaan vaan annan lapsenlapsilleni :)

-liberon housuvaipoille myös piste :) en ikinä saisi niitä teipillisiä tuon elohiiren päälle, kestoista nyt puhumattakaan.

Näillä mennään!

Viikonlopun ensi kokemuksia

Kelataanpas nopeasti mitä me tehtiinkään viime viikonloppuna.

Lauantaina muksut olivat ekaa kertaa ukon paatissa. Menossa mukana oli serkkutyttö. Lapset viihtyivät ja keinuminen ei pelottanut yhtään. Tuolla keulassa melskasivat melkein koko 4,5 tuntia mikä Nässyllä ajeltiin.
Sunnuntaina vuorossa oli Eetukan ensikosketus ratsastukseen. Tyttöporukassa katseltiin ensin estekisoja. Palkintojen jaon aikaan Eetukalle tuli itku, että hänkin tahtoo palkinnon...juu no sitä varten pitäisi ehkä vähän vielä treenata. No siitä sitten treenit heti käyntiin. Eetukka tuumasi taluttajatytölle että "eihän sitten heti laukata". Minä niin toivon tuota hevoskärpäsen puraisua jotta saisin itsekkin taas syyn talleilla notkua :)

Touhiksella

Tänään alkoi "touhis". Tänä vuonna Aapekin osallistuu ja siis myös minä. Viime talven tää oli isin ja Eetukan juttu. Tosi kivaa porukkaa taas osallistujina. Eetukka taitaa olla melkein vanhin ja Aape nuorin eli siltä väliltä lapsia omine vanhempineen ja koulun jumppasali...


Lapsille hankitiin tänään pelastusliivit. Isäni siirsi paattinsa mereltä tänne meidän lähelle järveen. Hän kun alkaa olemaan jo vanha niin näin on turvallisempaa ja huoltokin sujuu paremmin siskoni miehen nuorin voimin. Nyt mekin pääsemme useammin veneilemään ja liiveistä ei jää ainakaan homma kiinni. Toiset on 10-20 kg ja toiset 20-30 kg kokoiselle...näillä pärjää monta vuotta. Sovittelukin oli hauskaa.

Sanunanraikkaat lapsoset

Voi kun ne tuoksuu niin hyvälle, että tekee mieli kokoajan halia. Eetukkaakin tykkään pestä vauvojen natusan vai mikä lie se on saippualla, kun siität ulee niin ihana puhtaan vauvan tuoksuinen lapsi :)

Tässä meidän tupsukorva...jotain tarttis varmaan tehdä tuolle aapen tukalle kun näyttää niin veikeeltä korvien kohdalta.

Hieman olen myös ehtinyt tuota painamista harjoitella lisää. Vanhoihin vaatteisiin on niin hankala saada painettua, että tuon kössin painoin lakanaan ja siihen aijon harjoitella lisääkin...mahtaa tulla komea lakana. Ompelukurssi alkaa ensi viikolla ja sitten varmaan pääsen painamaan jo uusillekkin kankaille, kun nyt ensin opin kankaita leikkelemään. Ideoita kuviin on kopsittu etenkin täältä Villa Valmanja jossa on siis aivan ehdottomasti kauneimpia käsitöitä mitä missään ikinä....